Sisältöön »
Urpolan kartano
 

Kartano — Perhekartanosta perhejuhlien paikaksi

 

Urpolan Kartanon jugendhenkinen kartanorakennus on sukutilan vanha päärakennus, joka on rakennettu viisihenkiselle perheelle kodiksi vuonna 1924. Melko pian kartanon valmistumisen jälkeen kartano jäi tyhjilleen. Se oli muun muassa kesäsiirtolana ja työmiesten majapaikkana.

Monien vaiheiden ja entisöinnin jälkeen kartano avattiin ravintolana vuonna 1984. Ensimmäinen isäntäpari Ulla-Maija ja Ilkka Kylämarkula kestitsivät vieraita yli 20 vuoden ajan.  Nyt yritystä isännöivät Leena ja Mikko Kylämarkula, jotka ovat jatkaneet työtä vuodesta 2005 alkaen.

Urpolan tilalla harjoitetaan edelleen maanviljelystä sekä metsätaloutta.


Kartanolla kummittelee

Urpolan Kartanolla asuu myös kummitus. Tämä tarina ei ole tarua, vaan täyttä totta. Urpolan Kartanon emäntä Leena on tuntenut hengen läsnäolon useampaankin otteeseen.

”Ruokasalin ovenkahvat ovat välillä liikkuneet itsestään ja muutaman kerran olen tuntenut kylmän henkäyksen sinisen salin puolella ollessani. Meidän kummituksemme ei ole kuitenkaan pelottava, vaan aistin hänen tarkoittavan vain hyvää.

Olemme Mikon kanssa monesti miettineet, kenen henki kartanoon on jäänyt kummittelemaan. Jotenkin meillä on sellainen tunne, että kyse on naispuolisesta henkilöstä.

Kartano valmistui vuonna 1924, mutta tilat hiljenivät vain muutamaa vuotta myöhemmin omistaja Urpo Toivosen kuoltua. Hänen lapsensa ja leskensä muuttivat muualle ja kartano jäi pois perhekäytöstä. Ehkä hänen vaimonsa ei kuitenkaan koskaan halunnut poistua kodistaan.

Olen ajatellut, että joku päivä selvittäisin asiaa tarkemmin ja kutsuisimme kartanolle vieraaksi ihmisen, jolla on kyky ottaa yhteys kuolleisiin henkiin. Ehkä sitten saisimme selville kummituksen todellisen tarinan.”


 

Viikinkisauna —  Viikinkisaunalla joka päivä on saunapäivä

 

Tarinat ja elokuvat ovat luoneet kuvan barbaareista ja raakalaisista viikingeistä, jotka olivat likaisia ja sottaisia. Urpolan kartanon mailta löytyneiden viikinkiaikaisten saunalöytöjen perusteella, viikingit kuitenkin suorastaan rakastivat puhtautta ja kylpemistä.

Itse asiassa meille kaikille tuttu saunapäivä eli lauantai on muinaisnorjassa eli Edda-saagojen kielessä (laugardagr) tarkoittanut kylpypäivää. Se oli se päivä, joka pyhitettiin saunomiseen, peseytymiseen ja parran kampaamiseen.

Meillä Viikinkisaunalla jokainen päivä on lauantai ja kylpypäivä. Silloin lämpiää aito savusauna tai joku muu kuudesta saunastamme. Ihana raikas olo kruunataan pulahduksella lähdepohjaiseen lampeen.

Samassa kaupassa turkikset ja morsian 

Viikingit olivat kovia valloittamaan ja ryöstelemään, mutta kyllä he kävivät myös kauppaa. Rehellisyydestä tosin ei parane puhua, sillä kauppatavarana saattoi olla niin kulta kuin ihmiset. Ei ollut lainkaan harvinaista, että vastapuoli joutui antamaan tyttärensä kaupanteossa kylkiäisenä.

Suomi ei kiinnostanut viikinkejä juurikaan ryöstelymielessä, sillä maa oli köyhä ja hajanainen. Tietkin puuttuivat. Mutta suomalaisista turkiksista he olivat kiinnostuneita, ja sitä kauppaa tehtiin tietenkin Humppilan seutuvilla hämäläisten kanssa.

Viikinkisaunan tuvan penkeillä istutaan sen kunniaksi turkisten päällä. Mutta kun viikinki astuu tupaan, kannattaa pitää penkin reunoista kovaa kiinni. Turkiksen lisäksi voi nimittäin lähteä myös morsian.

Kinkkua ja silliä – syödään ihan kuin viikingit

Meidän pohjoismainen ruokavaliomme on hyvin pitkälti viikinkien perintöä. Parhaiten tämä näkyy ehkä juhlapöydissä. Viikinkien suosimat suolattu kinkku, erilaiset juustot, makkarat, silli, pavut, leivät ja puurot ovat kuin suoraan meidän joulupöydästämme.

Aikalaiset Englannissa pitivät viikinkejä ahmatteina. Toisin sanoen, he söivät paljon. Mutta ruokatavat olivat hyvinkin siistit ja kaikki tapahtui tiukan protokollan mukaan. Viikinkien ruokapöydässä oli pöytäliina ja kädet pestiin huolellisesti ennen ruokailua. Myös tämä peseytymisinto hämmästytti muita kansoja.

Meillä Viikinkisaunalla nautitaan ruuan antimista perinteitä kunnioittaen. Suosituin ruokamme on pitkään haudutettu porsaan paisti – se maistui viikingeille ja maistuu erityisen hyvin Viikinkisaunan vieraille. Sen verran olemme antaneet periksi, että haarukkaa saa käyttää. Mutta kädet pestään siitä huolimatta hyvin. Se on hyvä perintö ja perinne.

 

Voit NeTammeloiden 360 asteen videoissa hiirellä vaihtaa kuvakulmia. Klikkaa hiiren nuoli videoon ja vedä kuvaa haluamaasi suuntaan joko vaaka- tai pystysuorassa, koko ajan painamalla hiiren 1-näppäintä. Voit vaihdella kuvakulmia haluamaasi suuntaan.

 


 
 


Palveluja korissa: 0  / Lähetä tarjouspyyntö »  / Tyhjennä kori